Onko digitaalisia palveluita maatilalla?

Talvi

Digitalisaatiosta haetaan apua maatiloille tulevaisuudessa yhä enemmän ja enemmän. Tietoja kerätään useista eri lähteistä maatiloilla ja sitä analysoidaan maatilan toimintojen kehittämiseksi. Erilaisia uusia innovaatioita etsitään maatiloille jatkuvasti. Maataloussektori on aktiivisesti mukana kehittämässä tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. Laitevalmistajat kehittävät jatkuvasti uusia laitteita ja koneita kehittämään maatilojen toimintaa. Maatalousneuvonta järjestelmineen kerää ja hyödyntää tietoja maatiloilta seuratakseen tuotantoa ja viranomaiset kehittävät tehokkaasti asiakaspalvelujaan maatilayrittäjille. Meneillään on myös julkisrahoitteisia kehityshankkeita, joilla kehitetään digitaalista asiakaspalvelua maaseudun yrittäjille.

Maatiloilla ollaan erittäin innostuneita kehittämään toimintaa digitalisaation suuntaan vaikkakin muutosvalmius on eri maatiloilla hyvin erilainen. Maatilojen toiminnan ja kilpailutilanteen kehittämistä varten on kehitetty erilaisia toimintoja ja maatilojen johtamiseen annetaan jatkuvasti lisää eväitä maatilayrittäjille.

Maatilojen tulevaisuus

Maatiloja kehitetään ja kehityksen tavoitteena on tulevaisuudessa kasvattaa tilojen kokoa digitaalisia palveluita ja teknologiaa hyödyntäen. Automaatiota lisätään jatkuvasti ja hyödynnetään eri tavoin maatiloilla. Maatilojen omistajat voivat seurata tilojensa toimintaa ja tietoja reaaliaikeisesti, jolloin he voivat optimoida tilojen toiminnat ja prosessit mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Maatilat uudistuvat digitaalisten palveluiden avuilla ja voivat kasvattaa toimintaansa aina vain suuremmaksi ja tehokkaammaksi. Maatilojen kehittämiseksi on useita hankkeita, joissa kehitetään ja opastetaan maatilallisia hyödyntämään digitalisaatiota tuotannon ja liiketoiminnan kehittämiseksi. Hankkeissa keskitytään liiketoiminnan digitaalisten palveluiden tarpeeseen ja erilaisten ratkaisujen löytymiseen helpottamaan maatilojen arkea ja johtamista. Erilaisia uusia innovaatioita testataan pilotointi yksiköissä maatiloilla. Näin löydetään parhaat digitaaliset ratkaisut ja kehitetään ne toimimaan maatiloilla. Maatilat saavat apua ja tukia myös uusien digitaalisten palveluiden käyttöönotossa. Erilaisia projekteja on ollut useita. Näistä esimerkiksi peltojen kuvaaminen droneilla on saatu määriteltyä täsmällinen lannoituksen tarve ja lannoitemäärä on pystytty määrittelemään juuri oikeaan osaan peltoa. Tällä on estetty vesistöjen rehevöityminen ja saatu aikaan säästöjä. Toinen projekti digitaalisissa palveluissa on ollut polttoaineen kulutuksen valvonta maatiloilla. Yhteishankinnat ovat tuoneet huomattavia säästöjä maatiloille ja edistänyt tilojen tuottavuutta. Projektina maatilojen tulevaisuuden kehittämiseen on ollut myös sään ja maaperän seuranta. Tämä on hyödyttänyt jo nyt maanviljelijöitä huomattavasti.

Digitalisaatio ruuantuotannossa

Maatilojen määrä pienenee Suomessa jatkuvalla vauhdilla ja tilakoot puolestaan suurenevat. Kehitys tuo mukanaan erilaisia haasteita ja niiden ratkaisemiseen kehitellään jatkuvasti uusia keinoja hyödyntäen digitaalisia palveluita. Maatilojen eri osien digitaalinen seuranta tuo huomattavia helpotuksia maanviljelijöille. Sen sijaan, että kaikkea pitäisi käydä itse seuraamassa, on digitaaliset palvelut tuoneet tiedot maatilan olosuhteista suoraan viljelijän kännykkään. Keväällä roudan sulamista seurataan erilaisilla antureilla, kesällä seurataan kosteutta ja lämpötilaa sekä lannoituksen ja muiden tarpeellisten asioiden seurantaa. Tämä säästää valtavasti maanviljelijän aikaa ja turhaa ajelua viljelyolosuhteiden seuraamiseksi. Digitaaliset palvelut seuraavat olosuhteita myös ruuantuotannossa. Esimerkiksi lannoituksissa ja torjunta-aineiden levittämisessä pelloille vaaditaan riittävän tuuletonta säätä ja maanviljelijä saa tiedon helposti seuranta-antureiden avulla. Maanviljelijöiden täytyy tarkkailla myös varastotilannetta, rakennuksia, koneita ja energiankulutusta. Näihin kaikkiin on jo olemassa erinomaisia apuvälineitä digitaalisten palveluiden avulla. Myös kasvihuoneiden seuranta onnistuu erinomaisesti etänä eli viljelijä saa tiedot kasvihuoneen lämpötilasta ja kosteudesta kootusti ja mikäli arvot poikkeavat asetetuista, saa viljelijä hälytyksen puhelimeensa.

Vapaa-aika maatiloilla

Läppäri ulkona

Millaista maanviljelijöiden vapaa-aika on? Maatilan työt työllistävät maatilojen omistajia paljon, mutta välillä heillä on myös aika rentoutua. Digitalisaatio mahdollistaa viljelijöiden vapaa-ajan viettoon paljon erilaista tekemistä. Netti mahdollistaa asioiden hoitamisen tietokoneelta tai kännykästä ja asioiden hoitoon ei ole välttämätöntä käyttää aikaa ja lähteä ajelemaan lähimpään kylään tai kaupunkiin. Tämä mahdollistaa erilaisen tavan viettää vapaa-aikaa. Tv:n ja elokuvien katseluun jää mukavasti aikaa ja netin pikakasinot mahdollistavat jännittäviä pelejä vapaa-aikana. Perheellekin jää enemmän yhteistä aikaa. Jos verrataan tilannetta vaikkapa kolmenkymmenen vuoden takaiseen, jolloin maatilat työllistivät omistajansa aamusta iltaan eikä vapaa-aikaa jäänyt juuri nimeksikään, on tilanne nyt digitaalisten palveluiden johdosta helpottunut huomattavasti. Maatalouslomittajat ovat olleet jo vuosia apuna maatiloilla helpottamassa maatilojen elämää ja arkea. Enää maanviljelijän ei tarvitse tehdä kipeänä töitä, jos vapaana on lomittaja, joka pääsee hoitamaan maatilan töitä.

Ilman digitaalisia palveluita maatilojen kokojen suurentuminen ei olisi millään ollut mahdollista. Tilakokojen suurentuminen ja digitaalisten palveluiden kehittyminen mahdollistavat myös kohtuulliset kuluttajahinnat. On mielenkiintoista nähdä, millaisia uudistuksia digitaaliset palvelut tuovat maatiloille tulevaisuudessa!

Harrastetaanko maatilalla myös nettikasinoiden pelaamista?

Peliautomaatit

Suomi oli ennen maatalousyhteiskunta, eli kaikilla kynnelle kykenevillä oli oma maatila. Taloudessa piti olla ainakin yksi lehmä, jotta lapsille saataisiin edes joskus maitoa. Lisäksi pidettiin kanoja, ehkä myös possua jouluateriaa varten. Jotta eläimille riitti rehua, piti perheen viljellä maata ja niittää joutomailta heinää. Maan viljeleminen toi jokapäiväisen ruoan myös kaksijalkaisten eteen. Maasta saatiin niin perunat, rukiit kuin nauriitkin. Maanviljely ja karjanhoito on kovaa työtä. Ennen vanhaan maatilalla saattoi asua kolmekymmentäkin henkeä, jotta kaikki työt saatiin hoidettua.

Erilaisia maatiloja ulkomailta

Suomen maatilat ovat ja ovat olleet yleensä yksityisomistuksessa. Oman perheen lisäksi ne ovat saattaneet työllistää myös piikoja ja renkejä. Neuvostoliitossa oli sovhooseja ja kolhooseja. Sovhoosi oli valtiontila, minkä työntekijät saivat vakituista palkkaa. Sovhoosit olivat paljon isompia kuin kolhoosit – keskimäärin 153 neliökilometriä. 

Maatila

Kolhoosi toimi osuustoimintaperiaatteella, ja kaikki tuotot jaettiin sen jäsenten kesken. Sekä kolhoosit että sovhoosit lakkautettiin Neuvostoliiton romahdettua. Israelissa on yhä valtiontiloja, mutta siellä niitä kutsutaan moshaveiksi. Israelilaisia yhteistoimintatiloja eli esimerkiksi hedelmäpuiden kasvattamisesta tulonsa saavia kommuuneja kutsutaan kibbutseiksi. Alkuaikoina jäsenet työskentelivät pelkkää ylläpitoa vastaan, mutta nykyään kibbutsilainen saattaa saada palkkaa. Yhteistoimintatiloja löytyy nykyään myös Kiinasta ja Pohjois-Koreasta.

Latinalaisesta Amerikasta löytyy latifundio-, hacienda-, estancia- tai fazenda-nimellä kutsuttuja suurmaatiloja. Ne ovat tyypillisesti yli 500 hehtaarin kokoisia tiloja, joilla aikoinaan työskenteli suuria määriä orjia. 

Suomen maatilojen (noin 47 000) keskimääräinen peltoala on noin 48 hehtaaria, joten ero on melkoinen Latinalaiseen Amerikkaan verrattuna. 

Millaista on tämän päivän maatilalla Suomessa?

Tänä päivänä maanviljelemisestä ja karjanhoidosta on tullut melko kannattamatonta. Pientiloja ei ole juuri ollenkaan. Jotta tilalla olisi edes mahdollisuus olla taloudellisesti kannattava, tulee lehmiä olla kymmeniä, eikä peltoalaksikaan riitä ihan pieni pläntti. Karjanhoitaminen voidaan koneistaa, ja toukotyöt sekä syyskynnöt ostaa paikkakunnan koneurakoitsijoilta. Isokin maatila pysyy ainakin periaatteessa toiminnassa yhden hengen voimin. 

Maatilat ovat usein keskittyneet vain yhteen eläinlajiin, tai muutaman eri vilja- tai vihanneslajin tuottamiseen. Vain harva maatila pystyy olemaan omavarainen, eli tuottamaan kaikki perheen tarvitsemat vihannekset, liha- ja maitotuotteet, villat ja viljat. On tavallista, että pellot ovat täynnä esimerkiksi kauraa, ja loput ruoat ostetaan kaupasta. 

Maanviljely on hyvin riskialtista puuhaa. Investointeihin saattaa kulua rahaa huomattavasti enemmän, kuin mitä maatila tuottaa. Pankitkaan eivät ole aina kovin valmiita antamaan lainaa maatilan tarvitsemiin investointeihin. Työpäivät saattavat venyä pitkiksi, mutta vuoden tulos jäädä kovin laihaksi. Esimerkiksi suomalaisella maitokarjatilallisella on velkaa keskimäärin noin 200 000 euroa, mutta tuntipalkka noin kaksi euroa. Karjanhoidon muuttaminen kannattavammaksi voisi vaatia 1,5–2 miljoonan euron investoinnin, mutta ennestään velallinen maanviljelijä ei ole kovin houkutteleva asiakas pankin silmissä. 

Mitä maanviljelijä tekee vapaa-ajallaan? 

Touko- ja syystöiden aikaan maanviljelijällä ei ole kovin paljoa vapaa-aikaa. Koska karjanhoito ja maanviljeleminen eivät ole varsinaisia kultakaivoksia, saattaa maanviljelijällä olla muita tulonlähteitä, mitkä vievät hänen aikaansa. Hän saattaa tehdä koneurakointia muille, isommille maatiloille. Talviaikaan hän herää jo aamukolmelta käydäkseen auraamassa lähiympäristön tiet. Kesällä hän saattaa pyörittää majoitustoimintaa tai kotieläinpihaa. Joillain maanviljelijöillä on myös metsää, mitä pitää raivata, istuttaa, lannoittaa ja harventaa. 

Jos maantilan isännällä tai emännällä on joskus vapaa-aikaa, saattaa hän olla niin väsynyt, ettei esimerkiksi kuntosalille lähteminen huvita. Kuntosalille, elokuvateatteriin tai muuhun vapaa-ajan viettopaikkaan saattaa olla niin pitkä matkakin, ettei aikakaan riittäisi. Varsinkin karjatilallisen on pidettävä kelloa koko ajan silmällä. Vapaa-aika on pieninä palasina pitkin päivää, eli aamulla, keskipäivällä ja illalla. 

Nettikasinot, kuten Trustly-kasinot, ovat tuttuja monille suomalaisille. Niitä pelataan varmasti myös monella suomalaisella siipikarjatilalla, sikatilalla, maitotilalla tai esimerkiksi lammastilalla. Nettikasinot toimivat nykyään älypuhelimellakin, joten nettikasino on aina mukana oleva harrastusmahdollisuus. 

Monet maanviljelijät harrastavat myös pienimuotoista puutarhanhoitoa, metsästystä, kalastusta ja käsitöiden tekemistä. Maaseudun naisten Martta-yhdistys on yhä voimissaan, ja siellä opetellaan yhdessä niin tietokoneen käyttöä, villivihannesten hapattamista kuin etiopialaisten herkkuruokien valmistamistakin. Miespuoliset maatilalliset rentoutuvat usein autoja ja muita laitteita kunnostellen. Sekä miehet että naiset harrastavat toisinaan myös hevosurheilua. Myös televisio ja kirjat tuovat sisältöä maatilallisten vähäiseen vapaa-aikaan.